sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Treenillä tuloksia

Vau,
mitä tuloksia olitte ratsastaneet viime perjantain koulukisoissa!

Harmi, etten päässyt itse seuraamaan kisoja tällä kertaa, joten lähetän onnittelut tämän blogin kautta ihan kaikille, sillä taso näyttää nousseen teidän ahkeran tunneilla käymisen ja valmentautumisen ansiosta huimasti. Kun taso nousee, niin saattaa tosiaan käydä kuten perjantaina, että esimerkiksi 64 %:n tuloksella ei sijoitu, mutta se todellakaan himmennä tuloksen arvoa.

Joskus saattaa käydä niin, että hyvästä treenistä huolimatta kisat menevät ihan pieleen ja voin vakuuttaa teille, että niin käy ihan kaikille joskus. Voimme joskus Katariinan kanssa hauskuuttaa teitä ja kertoa kaikenlaisista kommelluksista, mitä meille on sattunut kisareissuilla... Nyt lukijaa alkoi uteliaisuus vaivaamaan, joten ehkä pitää kertoa yksi hauska juttu, joka ei ollut niiiiiin hauskaa silloin kisatilanteessa.

Muutama vuosi sitten Katariina oli radalla Laponiuksella kansallisissa koulukisoissa, kun kesken avotaivutuksen viereiseltä radalta hyppäsi suomenhevosratsukko aitojen yli Katan ja Laponiuksen eteen säheltämään. Siinä suomenhevosratsukko sitten hillui ratsastajan yrittäessä hallita sitä ja kouluaidat vaan lentelivät suomenhevosen jaloissa. Aikansa esiinnyttyään ratsukko poistui rytinällä huoltorakennusten välistä takaisin omalle radalleen.

Arvaatte, että hässäkkä oli haitaksi Katan suoritukselle, mutta siinä tilanteessa piti vain survoa ori takaisin ruotuun ja yrittää selviytyä "maaliin". Seuraavana päivänä Katan ja Laponuksen ollessa samalla radalla toimihenkilö hyppäsi esiin samasta paikasta, joten yleensä aina niin rohkea oriparka varmaan ajatteli, että kouluratsastukseen on lisätty jokin uusi vaikeuttava elementti ja pelastautukoon ken voi..

Mielestäni on kuitenkin kaikkein hienointa, että niin moni meidän uusista ratsastajista on innostunut kilpailemisesta. Vaikka kilpaileminen ei tunnu aina mukavalta, se on hyvä keino mitata omaa edistymistä. Kilpailemisessa pätee sama asia kuin opetustunnilla ratsastamisessa: mitä enemmän ratsastajalla on toistoja, rutiinia ja ratoja alla, sitä paremmin kisatilanne sujuu ja voi keskittyä ratsastamaan ja esittämään ratsuaan radalla.

Tärkeää ja opettavaista on myös hevosen kanssa vietetty aika. Oikeastaan ei voi oppia oikeasti ratsastamaan, jos ei tunne hevosta. Harjailkaa, satuloikaa, hellikää ja hoitakaa hevosia ja poneja aina, kun teillä on siihen mahdollisuus. Ratsastusta oppii myös, kun seuraa toisten ratsastajien tunteja, joten käykää katsomassa myös este- ja kouluvalmennuksia, jos teillä ei ole mahdollista itse osallistua niihin. Ennen joulua on vielä monta valmennusta, joista tiedotetaan FB:ssa ryhmässä Meri-Lapin ratsastajat/MeLaRa.

Mukavaa alkavaa talvea,
nähdään tallilla!

Seija Salomäki
MeLaRa ry tiedottaja,
Blitzin hoitaja,
tätiratsastaja 5.0.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti